Timo Kinnunen
Särkiniementie 16 A 41
70700
Kuopio
Finland
PDF Only in Finnish - vain suomeksi
Apple olisi muuutoin ihan kelvollinen tietokone mutta se on liian Apple-keskeinen, ja ne yrittävät kaikin voimin estää muiden ohjelmanvalmistajien tuotteiden ajon systeemissään. Applella ei ole oikeastaan tarjota omaa ilmaista ohjelmistovalikoimaa, tai vakio-ohjelmistoa. Garageband -ohjelmakin on tiputettu pois koska se on 32-bittinen, ja eihän Appleen jää paljon muuta käyttökelpoista.
Eri käyttöjärjestemiä ja niiden sovelluksia voidaan sekoitella – kuten emuloilalla haluttua järjestelmää, eli uskottelemalla sovelluksille että niitä ajetaan esimerkiksi windowsissa, vaikka allatoimiva järjestelmä olisikin esimerkiksi Linux. Tämä vaatii laitteistolta normaalia suurempia resursseja, koska pääjärjestelmän lisäksi täytyy varata resusseja myös vierasjärjestelmän tarpeisiin.
PDF Only in Finnish - vain suomeksi
On hauskaa että Windowsiin voi asentaa Linuxin, vaikka se vaatiikin runsaammin järjestelmäresursseja. Itse asiassa tietokoneessa voi ajaa useitakin eri järjestelmiä kutakin erikseen, tai sitten yhtäaikaa. Tulee mieleen tapaus Windows-Linux jossa tiedetään että Windowsissa on parempia musiikki – ja video-ohjelmia, ja Linuxissa taas Windowsia paremmat verkko-ominaisuudet ja parempi tietoturva.
PDF Only in Finnish - vain suomeksi
Klikkaa tästä ladataksesi ja lukeaksesi oppaan PlayOnLinux ja Windows-ohjelmat
PlayOnLinux on Winen edusohjelma, jolla voi asentaa Windows-ohjelmia ajettavaksi linuxissa. Se on osoitautunut käytännössä erittäin toimivaksi ja kaikki sillä asentuneet ohjelmat myös toimivat, tai ainakin käynnistyvät, eivätkä raunioita systeemiä kuten ne tekisvät jos käytössä olisi aito windows-järjestelmä, joka roskautuu ajan mittaan. Kaikkea siihen ei voi asentaa ja ajaa, kuten vaikkapa Cyberlinkin -videon- ja audionkästtelyohjelmia, tai MAGIXIN vastaavanlaisia sovelluksia, mutta aika monet sovellukset sillä saa pelittämään, niinkuin sitä sanotaan, kun ei oikein osatakaan mitään.
PDF Only in Finnish - vain suomeksi
Windows Help -tiedostot ovat jo menneen talven lumia, ja niiden 16-bittiset versiot ajoittuvat aikaan jolloin OS/2 (IBM) -ja Microsoft vielä tekivät yhteistyötä – vaikkakin OS/2 erkani tästä kehittämällä omaa INF -järjestelmäänsä. OS/2 hävisi lopulta koko järjestelmäkilpailun, ja vetäytyi unohdukseen. Mikä loistava käyttöjärjestelmä , however! Windows jatkoi Help -tiedostojen parissa kehittämällä niistä 32-bittsen version, mutta luopui niistä kun siirtyi 64-bittiseen järjestelmään. Monissa sovelluksissa paperisen ohjekirjan korvasi pitkään Windows Help.
PDF Only in Finnish - vain suomeksi
Arachnophilia on Paul Lutuksen ohjelmoima sovellus. Miekkonen oli alunperin MacIntoshilla hommissa mutta vaihtoi vapaaksi taitelijaksi ja tarjosi Arachnophilia-ohjelmaansa carewarena, eli ehtona ohjelman käyttämiseen olise että välitti muista ihmisistä, ja lakkaisi ainaisen valittamisen ja vinkumisen. Mies teki ohjelmasta myös java-version. Erikoista ohjelman nimessä on se, että se on takoitettu niille jotka pitävät hämähäkeistä.
PDF Only in Finnish - vain suomeksi
CoolEdit Pro 2000/2.0 ja 2.1 oli aikanaan yliopistoissa kehitetty, läpikaupallinen audio-ohjelma, joka oli monin tavoin kehittynyt erityisesti psykologisten komponenttiensa osalta. Sitä kehiteltiin jonkinverran lisää, kun sen alkuperäiset kehittäjät luopuivat pelistä -esimerkiksi Adoben toimesta – ja sitten kehityshomma kuivui kokoon -mikä oli täysin järjetöntä. Onneksi ohjelma oli tullut jossakin vaiheessa kräkätyksi, ja sen saattoi ”rekisteröidä” vaikka ”rekisteröijä” oli jo kadonnut kuvioista. Ohjelma osoittautui toimivaksi myös Winessä, eli se tuli sitä kautta myös Linuxiin.
PDF Only in Finnish - vain suomeksi
Osa tässä kuvatuista ohjelmista eivät ole enää käyttökelpoisia, mutta näkeehän niistä edes periaatteet joilla mediatiedostoja voidaan konvertoida. Esimerkiksi Mobile Media Converter on jo pudonnut junasta.
PDF Only in Finnish - vain suomeksi
Klikkaa tästä ladataksesi ja lukeaksesi oppaan RealPlayer, RealEncoder, ja RealProducer
Real on oikeastaan jo edesmennyt mediaformaatti, mutta käytin sitä aikoinaan palljonkin monista eri syistä, kuten siksi että enkooderit olivat ilmaisia, enkoodattujen tiedostojen koko pienempi kuin kilpailijoilla, ja siksi että se oli vaihtoehto Thompson SA:n ja Fraunhofer-Gestellshaftin patentoimalle Mpeg 3 -formaatille, jolla pystyi esittämään sekä kuvaa -että videota – ja alunperinhän koodaus olikin tarkoitettu kuvallisen informaation paḱkamiseen, mutta se soveltui myös äänen pakkamiseen, ja äänen pakkaumetodina MP3 tultiin myös tuntemaan. MP3:n patentti kuitenkin vanheni vuonna 1997, ja jo sitä ennen se oli selkeästi voittanut kilpailijansa. Real joutui antamaan periksi.
PDF Only in Finnish - vain suomeksi
Vaikkakaan kukaan ei enää käytä näitä vanhoja Windows -järjestelmäversioita, on ihan hyvä katsastaa millaisia sovelluksia minä niissä pyöritin aikoinaan. En sanoisi että uudemmat järjestelmäversiot olisivat parempia tai että sovellukset olisivat oleellisesti kehittyneet. Enämpi kai sovellusten ja järjestelmän aukkojen kautta isoveli vakoilee, ja ohjelmistoista tulee koko ajan entistä raskaampia.
PDF Only in Finnish - vain suomeksi
TiMidity++ on soitto-ohjelma MIDI -tiedostoja varten, ja se on kehitetty alunperin Linuxissa, jossa se on edelleen täysin käyttökelpoinen (riippuen distrosta). Windowsissa se sisältää kaiken tarvittavan, joten eristä soundfont -palikkaa ei tarvita.
PDF - Only in Finnish - vain suomeksi
Tässä esitetyt tiedot ovat jo vanhentuneita, sillä uusia sovelluksia ja konnuuksia on tullut mukaan kuvioihin. YLE:ltä saa katsottavakseen halutessan kaikenlaista, eikä tavaraa tarvitse siirtää omalle koneelleen. YouTube taas on kyllästetty mainoksilla ja urkintakomponenteilla, joten sieltä ei kannattaisi senpuolesta hakea yhtään mitään. Sentapaisilla ohjelmilla kuten 4K Video Downloader sieltä voi lonia omalle koneelleen hyvätasoisiakin videoita.
On nähty kaikenlaista. Linuxia on koetettu ympätä MS-DOS -järjestelmään monin eri tavoin, joista erikoisin on diskettiajan Doslinux, jossa linux asennetaan johonkin DOS -järjestelmän alihakemistoon, ja ajetaan sieltä DOS:n alaisuudessa. Linuxissa MS-DOS -sovelluksia voi ajaa DOSEMU:n kautta tai DOSBOX -sovelluksen kautta.
Klikkaa tästä ladataksesi ja lukeaksesi oppaan Doslinux 47
Doslinux kuuluu aikaan jolloin PC-tietokoneissa oli enemmän tai vähemmän vakiona MS-DOS -järjestelmä, ja koneilla operoitiin diskettiasemien kautta, ja hieman myöhemmin myös pienten kovalevyjen kautta. Linux -levitysversioita ei vielä ollut kauppojen hyllyillä ja Internetkin odotteli vielä kulman takana. Tavallinen tietokoneenkäyttäjä ei vielä käytellyt linuxia, ja ensimmäiset Windows -versiotkin odottelivat veilä kulman takana.
Laitan tässä näytiksi hieman vanhempia DOS-oppaita, eli suomentamiani manuaaleja. Nämä olivat erittäin käyttökelpoisia ohjelmia, ja samanlaisia en ole juurikaan nähnyt uudemmissa käyttöjärjestelmien versioissa. DOS oli hyvä järjestelmä, mutta väärin viritettynä tuhoisa. Oikein laaditulla Bat2Exec -ohjelmalla tehdyllä eräajolla saattoi salakavalasti vaikkapa tuhota toisten ihmisten systeemejä, koska DOS -järjestelmän kannalta oli samantekevää tuhottiinko tavallisia tiedostoja vaiko järjestelmälle välttämättömiä tiedostoja. Nykykäyttöjärjestelmät eivät salli tällaisia kaikki-operatioita, ja siksi niitä voidaan tehdä esimerkiksi linuxissa vain roottina. Windowsissa taas ohjelmien tarkoituksellinen poistaminen asennuksen jälkeen ei koskaan onnistu täydellisesti, ja aina ”tuhotuista” ohjelmista jää jämiä järjestelmään. Nykyjärjestelmissä ei koskaan tiedä mitä kaikkea järjestelmäpäivityksissä tapahtuu – vai tapahtuuko mitään. Uusissa Windows-versioissa ei voi enää ajaa DOS-ohjelmia – ei edes emulaattoreiden avulla, ja Mäkin uusissa järjestelmäpäivityksissä taas poistettiin 32-bittisten ohjelmien tuki, ja samalla heitettiin pihalle mainio Garageband -ohjelma, joka tosin jatkaa elämäänsä supistettuna kännyköissä. Kaikkea tällaista tapahtuu, ja kehitys on ikäänkuin kehittyvinään koko ajan. Onneksi linuxissa toimivat vanhatkin ohjelmat, ja emulaatoreiden avulla myös muiden järjestelmien ohjelmat – ja monet DOS-ohjelmat jatkavat siinä ontuvaa olemassaoloaan.
Klikkaa tästä ladataksesi ja lukeaksesi oppaan Norton Utilities -ohjelman opas
Käytin tätä ohjelmaa takavuosina paljonkin, ja suomensin ohjelman mukana toimitetun oppaan eräälle Virtaselle, joka tosin oli itse erittäinkin kielitaitoinen, ja taisi kaiken maailman sanskriitit sun muut – kurkkulaulusta nyt puhumattakaan. Oli paljon kielitaitoisempi kuin minä – perskohtaisesti.
PDF Only in Finnish - vain suomeksi
Tuskinpa enää monikaan käyttää DOS (Diskette Operating System) järjestelmää, eli systeemiä, joka oli asennetty levykkeelle, ja jolta sitten käynnistettiin tietokone. Ne olivat aikoja jolloin itse Bill Gates arvioi, että 250 kilotavua keskusmuistia riittäisi pitkälle tulevaisuuteen. No, DOS -systeemillä oli aikansa, ja se oli ensimmäinen käyttöjärjestelmä johon valtaosa kansasta tutustui ostaessaan ensimmäisiä kotikoneita. Niin minäkin. Vaikka linuxista puhutaan nykyään paljon, jäi se alkuun lähinnä yliopistopiirien harrastukseksi, sillä jo sen asentaminen kotikoneisiin oli hankalaa, ja vaati erilaisten skriptien tuntemista ja osaamista. Kun itse työskentelin Jyväskylän yliopistossa, en kuullut koskaan keneltäkään sanaakaan linuxista, vaikka tunsinkin matematiikkaa opiskelevia hemmoja. DOS, joka tuli laitoksille toimitettujen PC-koneiden mukana, oli senverran yksinkertainen oppia, että minäkin sen opin (vietettyäni koneen parissa muutaman viikon yötä päivää). DOS -järjestelmän hankaluutena oli se, että siihen oli ympätty täysin omanlaisensa internaaliset komennot, jotka poikkeavat kirjousasultaan unixin komennoista, vaikkakin toimivat muutoin samalla tavoin. Internaalisten komentojen kohdalla on tavoiteltu luonnollisen kielen ilmaisuja, ja niinpä esimerkiksi komento DEL viittaa sanaan Delete, ja komento DIR taas sanaan Directory, ja komento REM sanaan Remark. Yliopistoaikoinani tein BAT -eräajoihin perustuvan systeemin, jolla mallinsin kommunikointia PC-koneen ja ison yliopiston koneen kanssa. Mutta laitoksen henkilökunta oli tyhmänsorttista, ja ainut jonka ne ymmärsivät kysyä olin se, pääsikö ohjelmalla nettiin. Ei tietenkään päässyt, sillä kyseessähän oli pelkkä toimintamalli. Isolle tietokoneelle pääsi DOS – koneellakin, jos oli modeemi ja Kermit -ohjelma, ja silloinkin pääasiassa vain selailemaan kirjaston kirjallisuusluetteloita. Oltiin käyttävinään tietokoneita, mutta tosiasiassa ei ymmärretty mitä kieltä ne puhuivat. Oltiin ohjelmoivinamme vaikka operoitiin vain erilaisilla ohjelmatulkeilla, kuten Basic ja Gbasic. Näiden ero oli se, että Basic vaati IBM -rommeja, joita kloonikoneissa ei ollut. Ja sitten tämmä käyttöjärjestelmien kanssa pelaaminen. Suurin osa siitä tapahtui täysin piilossa, eikä prosesseja voinut aktiivisesti edes hallita. Yksinkään käyttöjärjestelmä ei kommunikoi tietokoneen kanssa suoraan sen omalla konekielellä, vaikka käytettäisiinkin internaalisia komentoja, ja vaikka ne kääntyvätkin automattisesti tietokoneiden yleisesti käyttämäksi konekieleksi, joka on pelkkiä numeroita, jotka eivät kerro mitään siitä, mitä ne tekevät. Käyttäjärjestelmät ja erilaiset ohjelmat ovat tavallaan ihmisille suunniteltu tapa kommunikoida konekielisen systeemin kanssa. Ohjelmointikieliä on niitäkin monenlaisia, ja DOS -järjestelmän alkutaipaleella systeemin mukana tuli Assembly -kielen työkalut, ja erikseen hankittuna Basic. Mutta kaikki tämä on jo mennyttä aikaa.