Timo Kinnunen
Särkiniementie 16 A 41
70700
Kuopio
Finland
On the 28th January in 2023
Sanottakoon tässä sukoilematta se, että olen elänyt sellaisenkin ajan jolloin tietokoneista ei ollut tietoakaan, mutta myös ajan jolloin radio hallitsi olohuonetta. Öljylamppua en sentään polteltu mutta olen minä nähnyt sellaisenkin torpan jossa sitä kärytettiin. Viimein televisio tuli Joutsenonkin perukoille, ja sellainen ostettiin meillekin – kun naapureissakin jo oli. Ennen sitä kävimme naapurissa katsomassa lännensarjoja ja vispilävaltikkaa, ynnä muita lännen turhakkeita. Olen elänyt senkin ajan jolloin pöytäkoneet ilmestyivät ensin yliopistojen kanslioihin ja suuriin firmoihin, ja hieman myöhemmin ihmisten koteihin. Nykyään koti on älykkäämpi kuin asukkaansa, ja rikolliset ovat kaapanneet haltuunsa useita koteja, koska etähallinta on yleistymässä. Mutta asiaan. Nämä minun oppaani ovatkin enemmän historiaa, koska tosiasiat ovat korvautuneet uusilla tosiasioilla. Mitään varsinaisia oppaita nämä(kään) eivät ole - vaikka ne kuinka kullassa ruskotelkoon, kuten eräs betoninraudoittaja Aarne Pieriäinen aikanaan sanoa töräytti, ja pieraisi päälle päräjävät pierut. Oli muuten kokonaan Innasen syytä, että Venla on vessassa töissä, ja närhet lensivät yli Tyrvään, ja variksilla oli eväsreput selässään lentäessään Laihian yli.
Muuan Herra Elmola Korvekylästä tapasi päästellä aamupieruja pihallaan käyskennellessään; sillä oli ihan oma talo – Elmolan talo. Ihan keskellä kylää! En muista millaiselta tämä kyseinen herra näytti, mutta talon muistan koska se sijaitsi koulutieni varrella, ja se oli sellainen laatikkomainen, funkkistyylinen tötsä. Klikkaamalla tätä linkkiä ja saat ladataksesi ja kuultavaksesi ihan ite uiluuttamani MP3 audion Elmolan talo. Voip' muuten olla, että näissä tietokonetarinoissani on paljolti saman asian toistoa - mutta niinhän se on laita ihmisten välisessä, tavallisessa puheessakin. Pianhan sitä mies kuin mies on puhunut itsensä kuiviin hauskassakin seurassa, ja alkaa kelata vanhaa. Niin kävi minullekin KTL:ssä ollessani kun kuvittelin olevani luova, ja kertovani aina uusia juttuja. Mitä vielä! Kun olin taas kertomassa jotakin mielestäni tuoretta, kommentoi eräs työtovereistani, että nyt se viimeinkin alkoi kertoa uudestaan tarinoitaan. Aika hauskasti todettu! Siis miksei samaa tapahtuisi myös oppaissa, tai tällaisissa selostus-reportaaseissakin. Onhan kertaus aina opintojen äiti. Mutta kaikki tämä (ja paljon muutakin) lienee tapahtunut paljon ennemmin kun syksy vei rannoilta hampparin, ja siitäkin huolimatta, että niin paljon kärsinyt oo-o-olen, ja monta kyyneltä vuodattanut. Voisinhan minä tietenkin kirjoittaa kaunokirjallisia tuotoksia, kuten Pieni talo preerialla – alternative version, jossa varsinaisessa pääosassa olisi se pieni, pisamanaamainen tyttö, joka koikkelehtii lopputekstien aikana kukkakedon rinnettä alas iloissaan, ja samalla pieniä pikkutytönpieruja narautellen. Minun versiossani melkein jokainen mahdollinen vastaantulija vetelisi tyttöä avokämmenellä päin korvia, olipa sitten syytä tai ei, ja tästä äkämystyneenä tytön juoppo isä kävisi rähisemässä läpsijöille, ja tulisi pahanpäiväisesti piestyksi joka kerta – pieni mies kun on. Se Bonanzan Pikku-Joe. Piestynä tämä menisi sitten saluunaan, jossa tarjoaisi jollekulle ryypyn, jonka tämä tietenkin joisi, koska piestyn maljasta ei saa kieltäytyä (cf. Ahmed Ahne). Ja niin edelleen ja edelleen. Hoi laari-laari laa!
Only in Finnish - vain suomeksi HTML -muodossa
Doslinux oli aikanaan mainio yritys liittää MS-DOS -järjestelmään linux -järjestelmä. Se onnistui mutta koska MS-DOS -tietokoneissa oli tavattoman vähän keskusmuistia (640 kiloa), ja DOS ei kyennyt käyttämään yli yhden megatavun verran muistia, oli Doslinux tuomittu jäämään historian unohduksiin, kun taas Linux jatkoi menestystarinaansa, koska se kykeni hallitsemaan paljon paremmin sovelluksia, ja käyttämään muistia paljon laajemmin, ja selvittämään vuoden 2000 kynnyksen, johon DOS ja muut 16-bittiset systeemit tukahtuivat.
Only in Finnish - vain suomeksi HTML -muodossa
Valitettavasti Realin kehittelemä mediaformaatti jäi tuonne jonnekin matkan varrelle, ja sen korvasivat valtaosin Macin ja Microsoftin mediaformaatit, sekä varsinkin videopuolella MP4. Muitakin mediaformaatteja on toki kehitelty, mutta nämä nyt ovat tällä hetkellä yleisimmin käytössä netissä. Vaikka Real ei enää kehitäkään formaattiaan, on se edelleen käyttökelpoinen, ja ilmainen, se ja elää edelleen esimerkiksi vanhemmissa mobiililaitteissa, joissa monista on Realin kehittämä soitto-ohjelma, kuten esimerkiksi vanhemmissa nokialaisissa. Erilaiset tekijänoikeuskiistat aiheuttivat sen, että Realin kehittyneempiä työkaluja ei saa enää esimerkiksi Linuxiin (ja Macissa niitä ei ole koskaan ollutkaan) – ja eihän niitä enää kukaan valmistakaan. Yksi syy siihen että Realin käyttäjät ovat pelanneet itsensä paitsioon - ja ovat nykyisin vähemmistönä - on se, että sitä on aina ollut hankala muuntaa toisiin formaatteihin, ellei osaa asiaansa, ja etsi itse aktiivisesti keinoja. Tietenkin tiedoston soitto ja katselu onnistuvat ulkoisilla VLC -tai mpv -ohjelmilla. ja tiedostojen muunto onnistuu iDealshare Video GO, ja iOrgsoft Audio Converter -ohjelmilla, joista kumpikin osaa muuntaa tiedoston myös Realin kehittämään formaattiin.
Only in Finnish - vain suomeksi ja vain HTML -muodossa
Tämä opas oli jo syntyessään vanha, koska kehitys on ollut erityisen nopeaa langattomien internetyhteyksien rintamalla. Esimerkiksi Kotimokkulalla videoiden katselu netissä oli tavattoman takkuilevaa, kun se 3g -mokkuloilla on jo sujuvaa. 4g -yhteys vaatii maaseudulla yleensä ulkoisen 4g antennin. Maaseudulla ongelmana on lähetin – ja tukiasemien harvuus, eli vaikka peittokartta näyttäisikin että homma pelaa, niin yhteys voi olla tosi huono, ja tietyssä säässä pahimmillaan pätkivä. Mutta toivoa paremmasta toki on. Palveluntarjoajat ottavat käyttöön uusia taajuusalueita, ja 4g alkaa olla monien saatavilla – joskin tarvitaan tehokkaita 4g -antenneja, ja pian voi kysyä, olivatko kiinteisiin valokaapeleihin uhratut miljoonat täysin hukkaan heitettyjä.
HTML Only in Finnish - vain suomeksi
HTML Only in Finnish - vain suomeksi
HTML - Only in Finnish - vain suomeksi
HTML Only in Finnish - vain suomeksi
HTML Only in Finnish - vain suomeksi
HTML Only in Finnish - vain suomeksi
HTML Only in Finnish - vain suomeksi
HTML Only in Finnish - vain suomeksi
Tuskinpa enää monikaan käyttää DOS (Diskette Operating System) järjestelmää, eli systeemiä, joka oli asennetty levykkeelle, ja jolta sitten käynnistettiin tietokone. Ne olivat aikoja jolloin itse Bill Gates arvioi, että 250 kilotavua keskusmuistia riittäisi pitkälle tulevaisuuteen. No, DOS -systeemillä oli aikansa, ja se oli ensimmäinen käyttöjärjestelmä johon valtaosa kansasta tutustui ostaessaan ensimmäisiä kotikoneita. Niin minäkin. Vaikka linuxista puhutaan nykyään paljon, jäi se alkuun lähinnä yliopistopiirien harrastukseksi, sillä jo sen asentaminen kotikoneisiin oli hankalaa, ja vaati erilaisten skriptien tuntemista ja osaamista. Kun itse työskentelin Jyväskylän yliopistossa, en kuullut koskaan keneltäkään sanaakaan linuxista, vaikka tunsinkin matematiikkaa opiskelevia hemmoja. DOS, joka tuli laitoksille toimitettujen PC-koneiden mukana, oli senverran yksinkertainen oppia, että minäkin sen opin (vietettyäni koneen parissa muutaman viikon yötä päivää). DOS -järjestelmän hankaluutena oli se, että siihen oli ympätty täysin omanlaisensa internaaliset komennot, jotka poikkeavat kirjousasultaan unixin komennoista, vaikkakin toimivat muutoin samalla tavoin. Internaalisten komentojen kohdalla on tavoiteltu luonnollisen kielen ilmaisuja, ja niinpä esimerkiksi komento DEL viittaa sanaan Delete, ja komento DIR taas sanaan Directory, ja komento REM sanaan Remark. Yliopistoaikoinani tein BAT -eräajoihin perustuvan systeemin, jolla mallinsin kommunikointia PC-koneen ja ison yliopiston koneen kanssa. Mutta laitoksen henkilökunta oli tyhmänsorttista, ja ainut jonka ne ymmärsivät kysyä olin se, pääsikö ohjelmalla nettiin. Ei tietenkään päässyt, sillä kyseessähän oli pelkkä toimintamalli. Isolle tietokoneelle pääsi DOS – koneellakin, jos oli modeemi ja Kermit -ohjelma, ja silloinkin pääasiassa vain selailemaan kirjaston kirjallisuusluetteloita. Oltiin käyttävinään tietokoneita, mutta tosiasiassa ei ymmärretty mitä kieltä ne puhuivat. Oltiin ohjelmoivinamme vaikka operoitiin vain erilaisilla ohjelmatulkeilla, kuten Basic ja Gbasic. Näiden ero oli se, että Basic vaati IBM -rommeja, joita kloonikoneissa ei ollut. Ja sitten tämmä käyttöjärjestelmien kanssa pelaaminen. Suurin osa siitä tapahtui täysin piilossa, eikä prosesseja voinut aktiivisesti edes hallita. Yksinkään käyttöjärjestelmä ei kommunikoi tietokoneen kanssa suoraan sen omalla konekielellä, vaikka käytettäisiinkin internaalisia komentoja, ja vaikka ne kääntyvätkin automattisesti tietokoneiden yleisesti käyttämäksi konekieleksi, joka on pelkkiä numeroita, jotka eivät kerro mitään siitä, mitä ne tekevät. Käyttäjärjestelmät ja erilaiset ohjelmat ovat tavallaan ihmisille suunniteltu tapa kommunikoida konekielisen systeemin kanssa. Ohjelmointikieliä on niitäkin monenlaisia, ja DOS -järjestelmän alkutaipaleella systeemin mukana tuli Assembly -kielen työkalut, ja erikseen hankittuna Basic. Mutta kaikki tämä on jo mennyttä aikaa.
HTML Only in Finnish - vain suomeksi